tiistai 28. syyskuuta 2010

Liinalöytöjä ja aarre

Viime lauantaina kerkesin kirpparikierrokselle kun tuli semmonen kutina että jotain kivaa voisi löytyä.
















Minä olen ihan hoopona näihin vanhoihin kirjottuihin liinoihin, joita nyt olikin monia tarjolla. Hinnat vaihtelivat 4-25 euroon, minun ostamat oli 4-6 euroa. Tuo pikkukukkainen liina vaatii eniten korjausta, täytyy vaihtaa siihen reunapitsi tuon rispaantuneen tilalle. Valkokirjotun liinan löydöstä olin erityisen iloinen, siinä on pari reikää, tiedä sitten täytyykö opetella niihin reikäkirjontaa ;). Liinat on näissä kuvissa vielä pesemättä.
















Tässä vielä pari liinaa ja ihana lankalaatikko. Ei harmainta hajuakaan mitä noilla langoilla teen mutta ovat niin ihania nuo lankapuolat... joukossa on villa- ja tekokuitulankoja sekä sekoitelankoja.


















Näitä oli hauska tutkia minkä kaiken merkkisiä ja maalaisia lankoja löytyy. Näitä lankojahan voisi käyttää vaikka parsimiseen,  heh ;).....tai kirjontaan, (tuo kuulosti paremmalta).
Pikkuliinakiintiö alkaa olla täysi jos ei sitten joku aivan erityisen ihana ja edullinen tule vastaan. Nyt on hakusessa iso liina kun ei kerran itse sitä saa aikaiseksi.

Sitten tämä aarre, törmäsin tähän samaisella kirpparireissulla ja kiersin sitä kuin kissa kuumaa puuroa. Olen kauan haaveillut vanhasta piianpeilistä ja niitä harvoin tulee vastaan. Haaveeksi meinasi nyttenkin jäädä...


en sitä raaskinut heti ostaa, kummitteli mielessä kuitenkin ja kävin vielä eilenkin sitä katsomassa kauppareissulla että onko se vielä siellä. Oon minä kyllä höppänä ;) Ei se vielä eilenkään lähtenyt mukaan.
Isäntä sitten tuumasi tänään  aamulla että nyt haet sen peilin hääpäivälahjaksi (oltiin nimittäin molemmat se hääpäivä vähän niinkuin unohdettu kun siitä on jo 24 vuotta) ja tässä se nyt on, huokaus =).
Niin, ja se hääpäivä oli viikko sitten ;)
Oli muuten hankala saada sellaista kuvaa että olis suht koht siisti näkymä, aina sattu joku rojuläjä hollille ;)
Peili on suht hyvässä kunnossa mutta ajattelin että voisi viedä sen entisöitäväksi joskus.

Eilen illalla tein pieniä ompeluksia ja jatkoin tänä iltana.













Nimikirjaimet on ihan miun omat  ja omatekemät n.30 vuotta sitten talouskouluaikaan. Ne oli pyyheliinoissa jotka alkoivat olla puhkikuluneita. Leikkasin nimmarit irti ja tein pari sydäntä ja koristelin ne pitsillä.  Pikkuliina syntyi tänäiltana vanhasta tyynynpäällisestä. Näillä sitten koristelin peilin kuvausta varten.


Lisäksi laitoin koristeeksi morsiusseppeleeni ja -pussukkani kun hääpäivälahjasta on kerran kyse. Lopullinen paikka peilille on  varmaan makkarin lipaston päällä ilman noita morsiushärpäkkeitä ja laatikkoon laitan varmaankin koruni.
Minulla ei tosiaan ollu huntua vaan tommoinen seppele ja kun pukuni oli hyvin yksinkertainen (siihen aikaan poikkeus) niin halusin röyhelöä tuon pussukan muodossa. Pussukka oli toisen kerran käytössä toissa kesänä veljeni tytön häissä. Jospa siitä tuliskin tämmönen perinne-esine "joksikin vanhaksi" morsiamelle.
Hääpukuni ei ole kokonaisena tallessa vaan ystäväni ompeli siitä kastepuvun lapsillemme ja pikkutytön juhlamekon. Täytyykin niistä laittaa joskus kuva.

Näissä häätunnelmissa toivotan teille oikein mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa!

terveisin  Irma

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Aurinkoinen puuhapäivä

Olipa kaunis sunnuntaipäivä, juuri sopiva pihalla puuhailuun. Aluksi siivoilin terassilta kesäiset tavarat pois.


Sitten heitin ränsistyneet kesäkukat lehtikompostiin. Osa kukista vielä kukkii kuten nämä pelargoniat.
















Kai nuo amppelitkin ovat jotain pelargonian sukua, on niissä hyvin sen tapaiset lehdet (nimet on tietysti unohtunut). Punainen ja valkoinen pelargonia oli eri ruukuissa, mutta siirsin ne nyt samaan ruukkuun. Sitten vein ne kaikki isännän iloksi autotalliin etteivät palellu. Kokeillaan nyt saanko ne pysymään talven yli hengissä, tallissa on viileää ja aika valoisaakin.

Meillä on kaksi lämpöeristettyä kompostia, joista toinen on ollut "levossa" vuoden ja toinen käytössä. Vien sinne maatuvat ruoka-aineet. Kukat , puiden lehdet, kävyt ym.,  vien lehtikompostiin.

















Levossa ollut komposti tyhjennettiin kasvimaan laidalle, eikös olekin aika muhevan näköstä multaa. Sekoitamme sen sitten kasvimaahan kun kaikki perunat ja porkkanat ym on nostettu pois. Toivottavasti ensi kesänä sitten kasvimaa kukoistaa ;)
Nyt sitten alan täyttämään tyhjää kompostia ja toinen jää lepoon taas vuodeksi. En tiedä onko tämä aivan oikeaoppista mutta meillä meni nyt näin ;)

Syksy värittää sitten kauniisti kukkien, pensaiden ja puiden lehtiä.
















Nämä värit oikein hivelevät silmiä, ainakin minun. Taidan olla syysihminen. Tässä on seppelvarpua, köynnöshortensiaa, lumipalloheisiä, keijuangervoa (tai perhosangervo, en muista kumpi), kuunliljaa ja tuoksukurjenpolvea.

Vaikka luonto onkin vaipumassa talvilepoon,
joku jaksaa vielä kasvattaa uusia lehtiä ja kukkia...















kuten hortensia jonka sain äitienpäivänä. Leikkasin kukat pois alkukesästä ja se on kasvattanut paljon uusia lehtiä. Onko kellään kokemuksia näistä ruukkuhortensioista, saako niitä säilymään hengissä mitenkään? Valkoinen ruukkuruusu on tehnyt nupun ja senkin toin sisälle hortensian kanssa, kokemuksesta tiedän että kohta se on ruusulle menoa ;)...

joku varustautuu ensi kesäksi...


sormustinkukka on tehnyt aika muhkeat "ruusukkeet" ensi kesää varten (kuunliljakin on jäänyt niiden varjoon). Yllätti tuo niiden kasvu, taisi olla otollinen paikka, eivät kyllä ennen ole noin suuriksi kasvaneet.Tänä kesänä ei ollutkaan yhtään sormustinkukkaa kukkimassa, jospa ensi kesänä sitten..

joku kukkii juuri...



















kuten tämä konnanyrtti (sanoin tätä ennen nokkakukaksi kun en tiennyt nimeä)ja se onkin ainoa perennoista joka tällä hetkellä kukkii....

joku on  juuri puhkeamassa kukkaan...


kuten kultapiisku. Monin paikoin kultapiisku on jo komeassa kukassa, mutta minulla se kukkii hieman myöhemmin kuin muilla kuten muutkin minun kukat.

Siinäpä sitä olikin iltapäiväksi puuhaa ja kyllä sitten maistuikin kahvi kera pullien jotka aamupäivällä paistoin.


















Ruusu- ja voisilmäpullia,  olokeepa hyvät.
Tämä on varmaan vanha vitsi mutta kirjotanpa kuitenkin, se kun minua savolaisena aina jaksaa naurattaa:
turisti oli ensimmäistä kertaa elämässään savossa  käymässä ja ihan Kuopiossa. Hän meni sitten siellä kahvilaan ja tilas kupin kahvia, no,
viehko myyjätär kysy hymyillen että:  tullooko pulloo?
Eeei, ku kuppiin vastas turisti ihmetellen...;)

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!

lauantai 25. syyskuuta 2010

Revontulihuivi no.2


















Päätin etten tee yhtään postausta ennenkuin on jotain valmista esitellä. Eilen illalla sain sitten tuon punaisen huivin neulottua ja yöksi pingotukseen. Pingotusta ennen liotin huivia pyykinhuuteluainevedessä melkein tunnin ja se häivytti "lampaan" hajun huivista. Tuon takana olevan huivin olen tehnyt aiemmin, siitä tarkemmin täällä.
Kun sain siivottua ja käytyä kaupassa ja ruokittua perheen, keräsin huivit pussiin ja laitoin kameran kaulaan ja karkasin lähimetsään kuvausretkelle.


















Sääkin sopivasti selkeni iltapäiväksi eikä ollut hyttysiä eikä niitä karmivia hirvikärpäsiäkään.
Suunnistin suoraan tämän kaatuneen puun luo jonka oksiin sain huivit riippumaan.
Tämän huivin neuloin viron villasta, väri A-05 ja paksuus 8/2,  puikkoina oli nelosen pitsiaddit. Huivi painaa 187g., neuloin ihan ohjeen mukaan  ja tästä tuli kooltaan hieman pienempi kuin tuo ensimmäinen joka oli isommilla puikoilla neulottu. Nyt oikein keskityin kunnolla siihen että päättelen löysästi ja sakarat onnistuikin nyt paremmin  kuin edellisessä huivissa.














Samalla kun kuvailin, katsastin myös näkyykö sieniä. Tarkasti kun katsoo voi tästäkin kuvasta niitä löytää ;)
Sienikori ei ollut nyt mukana, pääsenpähän sitten uudestaan metsäretkelle niitä hakemaan.


















Lopuksi virittelin huivin vielä kuusen oksille joissa roikkuu naavaa. Tulikin aika aavemainen kuva.

Huomenna täytyykin rueta pihahommiin . En ole vielä tehnyt muuta kuin kerännyt istuinpehmusteet terassilta  pois kostumasta. Eli olis ränsistyneiden kesäkukkien poissiivoamista ym. ja  kukkapenkkien siistimistä.
Minun maksaruohojen seassa kukkiikin tämmönen "kukka" ;)
















Tarkistelin lopuksi oikeinkirjotusta ja jokaikisen huivi-sanan olin kirjottanut huvi .....;)
Tahdonpa kiittää teitä kaikkia vierailuista ja kommenteista,  ne ovat tuoneet iloa päiviini  ♥
samalla haluan toivottaa uudet lukijat tervetulleiksi ja mukavaa viikonlopun jatkoa teille kaikille!!!

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Syksyinen tunnustus


Sain tämän kauniin tunnustuksen Käsityöperhoselta eilen illalla. Oikein lämpimät kiitokset ♥! Piristi paljon pimeää ja sateista iltaa ja tottakai on vieläkin hyvä mieli!
Käsityöperhonen on  tämän tunnustuksen itse luonut syyspiristykseksi ja erikoisvaatimuksia ei ole. Tätä saa lahjoittaa eteenpäin joten lahjoitan tämän kauniin tunnustuksen tällä kertaa seuraaville blogeille: Aika on taikaa, Aprikoosia villaaVilla Laurila ja Vyyhdin viemää ja tietenkin sinulle itsellesi Käsityöperhonen!

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Matkailu avartaa

Olen siitä onnellinen ja kiitollinen että olen saanut työtä ja vielä kansainvälisestä firmasta. Työnantaja järjesti pohjoismaisille työntekijöilleen virkistymispäivän Tanskassa. Oli mukava tavata työkavereita muista maista vaikka kieli tuottikin välillä ongelmia.














Tietysti pidettiin kokousta ensin, jonka jälkeen oli ensin rantalentopalloturnaus ja välissä pääsi halukkaat helikopterin kyytiin. Sää oli todella tuulinen ja vettä satoi joten lentopalloa ei tahtonut saada verkon yli jos pelasi vastatuuleen. Onneksi saatiin toinen kenttä kauemmas rannasta johon tuuli ei niin pahasti käynyt. Suomen joukkue tuli hienosti viimeiseksi ;) , (toiset oli selvästi harjotellu enemmän yhdessä).

















Pitihän sitä hulikupterin kyytiä kokeilla kun semmoinen mahdollisuus annetaan. Tässä kuva apupilotti-Irmasta. Onkin todella edustava kuva, tukka tuulesta ja sateesta sekaisin mutta ilmeestä näkee, että hauskaa oli.
Mietin pitkään viittinkö näitä kuvia edes laittaa mutta onhan se niin ainutkertaista kokea tuommoista, ainakin minulle , että halusin sen teidän kanssa jakaa.

Seuraavana päivänä oli vapaa-aikaa muutama tunti ennen lentoa takaisin Suomeen. Sen ajan vietimme Kööpenhaminan tivolissa. Siellä en ole ennen käynyt ja sekin oli ihastuttava kokemus.


Tietysti oli näitä härveleitä monenlaisia. Mutta ne olivat niin hauskasti siellä kaikkien puiden ja istutusten siimeksessä ettei aina älynnytkään niitä. Tivoli on kuin oma pieni kaupunki isomman kaupungin keskellä.
Minä sain edellisenä päivänä härveleistä tarpeekseni ja pysyin nyt maanpinnalla kun lentokin oli vielä edessä.
Ihastelin muuten ympäristöä.

















Siellä oli sitten kauniita paikkoja ja puita ja istutuksia.

















Monet kukat kukkivat vielä upeasti niinkuin tämäkin. Eikös tämä olekin Pasuunakukka ?

Sitten olikin aika lähteä lentokentälle ja suunnata nokka kotia kohti.

















Tämä on kuvattu lentokoneesta. Ihan kuin olisi lunta silmänkantamattomiin ja niin ihana auringonpaiste....



















ja kuu ja sininen taivas.
Pilviverhon läpi laskeuduttuamme oli vastassa sateinen sää.
Reissu oli mukava ja antoisa,  mieli virkistyneenä nähtyäni välillä muutakin elämää ja tavattuani uusia ihmisiä. Mutta olipa ihana palata kotiin tuttuun ja turvalliseen ympäristöön omien rakkaiden luo. Sanojakaan kun ei aina tarvita kun tutut eleet ja ilmeet kertovat kaiken ;)

Oikein mukavaa tulevaa viikkoa teille kaikille!!

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Nypylöitä ja nypläystä

Tervehdys! Aloitin nypläyksen taitojen verestämisen ja kehittämisen paikallisessa Opistossa. En ole kokenut nyplääjä ja paljon oppimista olisi vielä. Saa nähdä miten meidän ryhmän käy, osallistujia on niin vähän...



















Tässä näkyy ne vähät nypläystyöt mitä olen vuosien varrella tehnyt, lukuunottamatta harjotustöitä. Eli reunapitsejä on valmistunut, joista kaksi on päätynyt kirjomiini tyynyihin ja kaksi vielä etsii paikkaansa. Siinä pelossa että nypläysryhmä peruutetaan halusin opetella kokonaisen liinan nypläämistä, vaikka mulla onkin keskeneräinen nypläys meneillään  ( ja taas jäi yksi keskeneräinen työ odottamaan vuoroaan uuden tieltä)....
Sitä varten piti hommata toinen nypläystyyny...

















jonka tein haltex-levystä ja päällystin isännän vanhalla ja pestyllä t-paidalla.

















Ja voila, nypläystyyny on valmis. Kokonaisen liinan nypläämiseen ei tarvita sitä rullaa keskellä, mikä mulla onkin toisessa nypläystyynyssä. Sitten piti hommata vielä liuta nypylöitä lisää...














piti puolata 60:een  nypylään lankaa.
www.raumalace.fi-sivustolla on hyviä opetusvideoita ja muitakin vinkkejä ja ohjeita nypläämiseen. Opiston opettaja antoi vinkin napin avulla puolaamisesta ja tuolta sivustolta kävin katsomassa videon, miten se tapahtuu.













Tässäpä kuvaa siitä, kesti kyllä jonkun aikaa että opin, mutta kyllä se n. 30:n puolan jälkeen alkoi sujua ;)
Kuvassa näkyykin tuo minun vanha nypläystyyny jossa kesken tuollainen välipitsi.

















Siinäpä taas keskeneräisiä käsitöitä. Eli tuo pellavanvärinen on välipitsiä ja valkoinen sen uuden liinan aloitusta ja hep, siellä näkyy olevankin virhe, purkuun meni että paukahti..;)

Lopuksi sää, täällä onkin ollut nyt aika sateista ja tuulista ja koivujenkin lehdet ovat alkaneet kellastumaan ja varisemaan.

Siis syksy tulee tai on jo, oletko hyvin varustautunut ?
















Kiitos ja rutistus ihanista kommenteista ja vierailuista !! Oikein hyvää viikon jatkoa ja pitäkää jalat kuivina ! ;)

Terveisin          Irma

lauantai 11. syyskuuta 2010

Lisää ompeluksia

Tänään sain ommeltua esikoisenkin verhot jotka piti jo eilen illalla alottaa ;) . Niistä en nyt laita kuvaa.  Kun ilmakin oli sateinen ja kaikki ompelutarvikkeet oli levällään, jatkoin ompelua. Laitanpa tähän nyt samantien postauksen siitä.


Olen miettinyt mitä kirppareilta löydetyistä vanhoista pitsityynyliinoista tekisi. Ompeluinto kun oli päällä sain idean ommella WC-paperirullille pidikkeen (sanotaanko sitä pidikkeeksi?). Tyynyliina oli juuri sopivan levyinen että sain tuollaisen kahden rullan pidikkeen aikaiseksi. En ratkonut pitsiä pois vaan leikkasin sopivan leveän palasen.


Sijoitin tyynyliinan pitsiosan pidikkeen keskelle ja reunoille ompelin kaupasta ostettua pitsiä.


Ripustuslenkin ompelin kaksinkertaisesta kanttinauhasta ja sen päälle myös pitisä ;)


Takaa se näyttää tältä. Edellisen postauksen verhosta irrottamani tasku päätyi tänne, piti vähän jatkaa kappaletta, että sain tarpeeksi pitkän. Oli niin into päällä etten malttanu silittääkään, kun piti saada tämä seinälle.


Tässä onkin sitten rullat sisuksissa. Tätä oli kiva ommella ja oikein rentoutu kun uppoutui ideoimaan. Muut keskeneräiset käsityöt eivät olekaan sitten juurikaan edistyneet kun taas intouduin johonkin muuhun. Mutta tulivatpahan nämä ompelukset valmiiksi kuitenkin.

Tervetuloa meitin vessaan ;)


Tämän olen pistellyt vuosia sitten. Ei aina hoksaakaan mitä kaikkea itse tehtyä on kotona siellä täällä ;)

Vessaa en ole sen kummemmin "sisustanut", se on ihan vaan vessa ja vielä 10:n talossa asutun vuodenkin jälkeen hieman keskeneräisen oloinen (mm.suihkukaappi puuttuu) . Mutta nyt sain sinne hieman uutta ilmettä ja pehmeyttä pienillä ompeluksilla.


Nyt laitan ompelukoneen pois ja otan puikot esille välillä.

Kisulit nukkuivat niin herttaisesti sohvalla tässä yks päivä (taitavat aina olla nukkumassa ottamissani kuvissa, kyllä ne hereilläkin ovat välillä) että laitanpa tähän loppukevennykseksi Tilkusta ja Tikosta kuvan. Eikös Tikolla olekin pehmoinen tyyny ;)

















Leppoisaa viikonlopun jatkoa!

perjantai 10. syyskuuta 2010

Ompelin verhon

Minun piti illalla alottaa verhojen ompelu esikoisen uuteen kämppään. No, mitäpä äet sitten tek, pisti Johanna Kurkelan CD:n soimaan ja ompel itelleen verhon vessan ikkunaan...


tässä tarpeita: kirpparilta löytynyt aikaisemminkin esitelty, olisko vanha pyyheliinapeitto, ja pitsejä.
















Ensimmäiseksi irrotin tuon taskun ja reikähän siinä tuli vaikka kuinka varovasti koitin ratkoa. Onneksi tuli alareunaan ettei peli vielä oltu menetetty. Sitten mallailin pitsejä ja ompelin tankokujan (laitoin vaijerin) vanhasta tyynyliinasta verhon taakse.

















Ylöskin ompelin  pitsiä. En halunnut että kaunis reikäommel jää yhtään piiloon joten ompelin pitsin noin.
Valotukset kuvissa on taas vähän niin ja näin. Osa kuvista oli selvempiä ilman salamaa ja osa salaman kanssa, siksi valotukset heittelee kuvissa.



Verhon alareunaan ompelin kukkapitsiä. Ostin tätä Karnaluksista aikoinaan ja sitä on aika monta metriä kun silloin haaveilin kirjovani ison pellavaliinan, johonka sen sitten laittaisin....kaikenmoisia käsityöhaaveita, ehkä joskus siihenkin löytyy aikaa ja innostusta ;)


Tulipa hyvä mieli kun sai jotakin käsitöitäkin valmiiksi asti. Huomenna täytyykin ommella ne esikoisen verhot ;) On ollut niin kiireinen viikko töiden kanssa ja pari harrastustakin alkoi: pitsinnypläys ja zumba, ettei keskeneräisille käsitöille ole riittänyt aikaa. Olin ensimmäistä kertaa zumbassa ja voi että oli mukavaa! Hiki irtos ja kalorit sai kyytiä!
Nyt on ensimmäistä kertaa Lempäälän Opistolla iltaryhmä pitsinnyplääjille. Meitä oli vaan kolme, toivottavasti tulee enemmän, muuten kurssi peruuntuu. Tule mukaan jos olet läheltä ja kiinnostaa, käsittääkseni opettajaltakin saa lainata tarvikkeita. Ryhmä kokoontuu tiistaisin Kanavan koululla kässy-luokassa klo.18.00-20.30. (Anteeksi, pieni mainos tässä välissä ;) ) 

Kiitokset jälleen kommenteista ja vierailuista, ne ovat tuoneet paljon iloa kiireiseen viikkoon!

Tähän lopuksi pätkä Johanna Kurkelan laulusta Ainutlaatuinen, sanat Markus Koskinen

♫      ...KAUNIS PIENI IHMINEN
            SÄ OLET AINUTLAATUINEN
            MITÄ VASTAAN TULEEKAAN
            TOISTA SUA EI MILLOINKAAN    ♪

Aurinkoista ja mukavaa viikonloppua!

tiistai 7. syyskuuta 2010

Tunnustus Seijastiinalta

Sain tämän ihanan tunnustuksen Seijastiinalta niin kauniiden sanojen kera, että menin ihan liikutuksesta sanattomaksi. Kiitos paljon, saisit aimo halauksen jos oisit vieressä!!


Tunnustuksen henkeen kuuluu kertoa kolme itselle rakasta asiaa ja liittää lopuksi rakas valokuva.
Rakkaimpia ovat
- mies ja lapset
- muut lähiomaiset ja ystävät
- koti

ja tässä on yksi rakkaimmista kuvista, meitin lapset v. 1994.


Nyt se vaikein asia eli tunnustuksen jakaminen eteenpäin. Kaikki blogit ovat ihania ja on vaikeaa päättää. Haluankin  kiittää teitä kaikkia rakkaat lukijat ja uskolliset kommentoijat ja kävijät,  jakamalla tämän tunnustuksen teille kaikille. Ottakaa tämä mukaanne vieraillessanne !!

Aurinkoista viikon jatkoa teille!!