tiistai 31. elokuuta 2010

Kirpparikierroksilta kerättyä

Laitanpa elokuun viimeisen päivän kunniaksi vielä yhden postauksen.
Kirppareilla on tullut tänä  kesänä useampaankin kertaan käytyä ja näissä kuvissa olevat tavarat ei ole kaikki yhdeltä ja samalta reissulta...;)


Iso puuvillainen pöytäliina maksoi kympin ja on aivan uuden veroinen. Kirjailut ja aplikaatiot on ommeltu koneella. Mitään pesuohjelapun jäänteitä en löytänyt. Olisko joku itse tehnyt eikä oliskaan teollista tuotantoa? Kohta joku tietysti kommentoi, että juu, ostin jostain samanlaisen ja makso vitosen ;)
















Vaaleansininen pieni kori, virkattua pitsiä reilu metri ja vanhat pitsikaulukset. Kaulukset oli minusta niin kauniit että ostin ne vaikkei minulla ole aavistustakaan mihin ne käyttäisin.
Vanhasta pyyheliinapeitosta (?) joku oli ommellut verhon ja ommellut vielä koneella kirjotun taskun sen päälle.
Liinassa on tosi kauniit reikäompeleet sivuilla ja kaunis pieni kirjonta. Tässä lähikuva.

















Ajattelin poistaa taskun ja tehdä tästä verhon vessan ikkunaan. Liina on siihen tarkoitukseen juuri sopivan levyinen.

Nyt on meikäläiseen iskenyt himo lasiastioihin, nimittäin tämmösiin...















onko nämä nyt sitten ns. puristekristallia , en tiedä , mutta tykkään kovasti. Näitä olen keräillyt tässä hiljattain. Oikein rupesin miettimään että mistä sain kimmokkeen tähän. Kaikki alkoi tuosta keskellä olevasta isommasta kulhosta. Sen kun näin, tuli äiti mieleen keittössä hääräämässä. Liina päässä nutturan peittona ja esiliina edessä tekemässä marjakiisseliä jonka hän joskus kaatoi tarjoiltavaksi tuollaisesta kulhosta. Äidin kulho oli isompi ja siinä oli jalatkin mutta muuten samanlaista paksua koristeellista lasia. On jännä miten jostain esineestä tulee joku rakas ihminen mieleen ja nyt kun tuli niin elävästi äiti mieleen niin en varmaan tästä kulhosta luovu.
En tiedä näiden astioiden aitoudesta tai vanhuudesta, osa on hieman kellertäviä ja suurin osa kirkkaita. Tuossa pienemmän kermakon kirpparilapussa luki että se olisi  Riihimäen puristekristallia.
Viime lauantaina ystäväni kanssa kierrettiin kaikki Lempäälän kirpparit ja lasiastiasto kasvoi tähän mittaansa, muuta en sitten ostanutkaan.

Ystäväni toi vielä minulle tämmöisen tuliaisen..




















ison keittiötölkin johon oli laitettu kynttilä sisälle. Lisäksi hän oli ommellut meille söpöjä kaloja, miksiköhän..;)
Kiitos vielä kovasti!!!
Taustalla pinkki polkupyörä joltain kirpparireissulta.

Nyt kai voi jo sanoa että niin se kesä on mennyt ja huomenna alkaa syys. Odotan niin kovasti ensimmäisiä kuulaita pikkupakkasia.
Jonkunlainen syysdepis taitaa olla kun ei oikein noita käsitöitäkään synny kovin suurella innolla. Mutta eiköhän se tästä kun nuo työkiireetkin alkavat talven lähestyessä helpottamaan.

Kiittelenpä jälleen kommenteista aikaisempiin postauksiin!!! Kuusaankosken ihanat maisemat ovat vieläkin elävästi mielessä.

Toivotan teille oikein ihanaa viikon jatkoa ja syyskuun alkua!! =) <3

torstai 26. elokuuta 2010

Viikonloppu Kuusaankoskella

Pieni varoitus heti kättelyssä: nyt seuraa ylivoimaisesti pisin postaus mitä minulta on tähän mennessä tullu ja eikun asiaan. Viime lauantai-illasta sunnuntai-iltaan vietimme leppoisaa aikaa Kuusaankosken maisemissa. Yövyimme  Varjolan tilalla.

















Tila sijaitsee aivan Kuusaankosken rannalla. Meidän huone oli tuossa punaisessa Pihatuvassa.


Tuolla yläkerran ikkunan takana oli meidän Liivia-niminen huone. Tupa on sisältä remontoitu viihtyisäksi, ala-ja  yläkerrassa on muutama huone ja kerroksissa on yhteiset wc-ja suihkutilat. Yläkertaan meni tosi kapeat ja jyrkät portaat (ei sentäs noita tikkaita pitkin tarvinnu kavuta). Tämmösiä kokoa 40:kin olevia siroja jalkoja sai sovitella tarkkaan askelmille, mutta hengissä pysyttiin. Tässä yhteen kuvaan ympätty pari kuvaa huoneesta.
















Isäntää nauratti kun ensimmäisenä hihkaisin huoneeseen astuessa että, kato mikä ihanuus tuossa pöydällä!

















Aivan ihana pöytäliina! (Me ei olla sitä sotkettu vaan se oli valmiiksi likanen).

Sitten ulos nauttimaan lämpimästä elokuun viikonlopusta.
Kosken rantoja kiersi polkuja ja vastaan tuli upeita paikkoja.
















Nämä kaarelle taipuneet tai katkeilleet puut olivat kuin portteja (myrsky oli varmaan täälläkin tehnyt tuhojaan).
Isäntä katsoi kun tein tuota kollaasia, niin hän ihmetteli, että mitä sää noita risukkoja sinne laitat ;)  . Minusta ne on kauniita...

















tämäkin paikka oli kaunis.....

















....ja tämäkin.....

















....entäpä tämä paikka, joko tuli romanttinen fiilis? Minut tämä paikka pisti huokasemmaan kun tuli mutkan takkaa vastaan! Näitä kuvia olis vaikka kuin mutta nyt meinaa unohtua reissun varsinainen tarkoitus eli kalastus. Mutta nyt on tauon paekka, ottakeehan ensin kahveeta jotta jaksatta pysyvä mukana ja herreellä. Pullaakin on mutta ei näy kuvassa. Olokeepa hyvät ;)

















Kala ei ollut nyt syönnillä (johtui varmaan tosi lämpimästä vedestä ja kalat oli syvällä ;))  siksi vähemmän kalastuskuvia. Isäntä sai jotakin, kun osaa kokeneena kalastajana koukkia kosken pohjalta kivien kupeesta  ja uskaltaa kahlata keskemmälle koskea. Meikäläinen ruikuttaa rannalla ja koittaa sieltä käsin saada perhosiimaa veteen.
















Tässä kollaasi kalastajista. Me kalastetaan perhovavoilla ja minäkin olen nyt muutamana kesänä opetellu . Monesti rannat on niin pusikkoisia että on parempi kahlata keskemmälle jokea. Mutta minä en kahlaa kun minua alkaa se veden juoksu huippaamaan, niinpä sekoilen siimojeni kanssa rannalla. Millon se perho on selkäni takana pusikossa tai pääni yläpuolella puun oksalla tai kiertyneenä vavan ympäri, välillä se plumpsahtaa veteenkin ja sain nytkin muutaman ahvenen.


Kerkesin kamerani kanssa edes yhden kuvan ottamaan isännän saaliista, tässä taimen. Oli kyllä vikkelä otus kun en millään meinannu saada sitä kuvaan. Kasvamaanhan sekin piti vielä laskea kun oli alle 45cm (taimenen alamitta tuolla koskella).

Tässä vielä lopuksi käsitöitä, tällä kertaa isännän tuotoksia.
















Hän sitoo perhot itse, tässä murto-osa niistä. Näissä kuvissa on lohiperhoja, klikkaa kuvaa isommaksi niin näkyy paremmin. Voi että niitä on paljon meillä kotona, on kaikennäköisiä hyönteis-ja matojäljitelmiä ja ovat sitten niin kauniita (paitti ne madot).
Taustakuvana Varjolan tilan kirjolohilampi, ei kuitenkaan sorruttu siitä onkimaan ;)

Kiitos jos jaksoitte kahlata tämän postauksen läpi. Olis vielä paljon kuvia mutta eiköhän tämä jo riitä.
Lämmin kiitos myös mattokommenteista, ne ilahduttivat kovasti! <3

Nyt toivotan teille hyvää tulevaa viikonloppua !

maanantai 23. elokuuta 2010

Virkattu matto

Nyt se on valmis. Viimesen kukan virkkasin urakalla yhtenä iltana viime viikolla...


siinäpä ne ootti sitten kokoamista sohvan reunalla.Vaikutteita tähän mattoprojektiin  sain useammasta paikasta, elikkäs  Jaanalta ja Eenalta ja täältä   (virkkuukoukussa.fi), kiitokset vaan kovasti inspiraation antajille!  Tarkemmin selostin tämän teosta aikaisemmassa  maton tekele -postauksessa.
















Tässä illan suussa sitten ompelin ne yhteen...
















ja mallailin ne nyt keittiöön. Ei ehkä mualiman paras paikka näille, mutta halusin sinne vähän silmän iloa kun aika paljon tuossa hellan ääressä tulee seisoskeltua. Äkkiäkös ne irrottaa toisistaan ja muuttaa muotoa ja paikkaa kun ovat vain parista nurkastaan toisissaan kiinni. Ihanan pehmoset ne on ja mitä nyt oon tänä iltana siinä teputellu niin jottain jarruja pitäs alle kehitellä, eivät oikein pysy paikallaan tuossa liukkaalla laminaatilla. Toimiskohan se aine mitä laittavat sukkien pohjiin? Tuossa kun niitä kuvailin  ja kattelin tuota puoliympyrän muotoa, niin entäs jos tekis kokonaisen ympyrän ja yhden keskelle, olis mukavampi sillä tavalla toteuttaa iso matto, menee mietintään....

Helpotuksen  syvä huokaus, Minni-muori tuli viikon karkuretkeltään kotia ja on ihan kunnossakin!!Yleensä kun on aina sitten jotain haaveria kun on pitempään retkuiltu.
















Siinä sitä nyt sitten killitetään josko mamma antas vähän kinkkua jääkaapista ;)

Oikein mukavaa viikon jatkoa teille!! =)

perjantai 20. elokuuta 2010

Tunnustus

Olipahan ihania yllätyksiä , kun tulin saunasta! =)  Ja vielä kaksin kappalein!? Sain tämmöisen tunnustuksen Jaanalta ja Eenalta. Lämpimät kiitokset ja halaukset teille molemmille, teitte minut hyvin iloiseksi! On niin mukava aina vierailla teidän molempien blogeissa ja kiitos kun käytte minuakin moikkaamassa!! Mielelläni jakaisin  tämän  myös teille takaisin!!

Tämän tunnustuksen henkeen kuuluu jakaa se eteenpäin 7:lle ja kertoa 7 asiaa itsestään. Jaan tunnustuksen seuraaville bloggaajille joista osa on vanhempia ja osa uudempia tuttavuuksia. Linkitän blogit niin pääsette tutustumaan:

                                               Elämän Helminauhaa
                                               Seijastiinan Mietteitä
                                               Käsityöperhonen
                                               Ninnun Käsitöitä
                                               Sari Knitting and Stitching
                                               Sininen Talo ja Kissa 
                                              Toukokalliolla

Ja sittenkö pitäs kertoa jotain itsestään...hööööö
- olen iloisesti yllättynyt tällä hetkellä sattuneesta syystä ja pää lyö tyhjää
- olen aika onnellinen elooni ja olooni nykyään 
- odotan innolla viikonlopun kalareissua mieheni kanssa
- samalla olen huolissani Minni-muorista (13-vuotias kissamme) joka on ollut viikon karkuteillä
- täytän 50 vuonna 2012, käytän kaksiteholaseja, ja muutenkin ulkonäkö alkaa repsahtaa (on jo) mutta mieli on nuori, viis veisaan rypyistä
- kaipaan päivittäin lähimmäisiäni jotka asuvat kaukana, onneksi on puhelin keksitty
- olen syntyjäni savolainen ja muuksi en muutu, vaikka en ole savossa asunut yli kahteenkymmeneen vuoteen ja murrekin on varmaan hieman lieventynyt mutta puhelinsoitto sinne niin sekin korjaantuu


Hyvää viikonloppua teille!





keskiviikko 18. elokuuta 2010

Rukin puolia ja muitakin löytöjä

Ainokainen rukin puolani sai tänään kavereita....
















olen pitkään etsinyt niitä ja luovuin jo melkein toivosta. Kunnes....nämä ostin Mialta Sisustus Sievä-blogista, kiitos vielä Mia!! Olen ollut Mian lukijana jonkun aikaa, hänellä on ihana puoti jossa on vanhoja tavaroita myynnissä. Mia oli puotineen kesän viimeisessä Kesätila-ohjelmassa, jonka katsoin ja bongasin puolat sieltä, eikun soittamaan Mialle ja kohta oli puolat uudella onnellisella omistajalla =)

















Siinä ne nyt puhdistuksen jälkeen käsityönurkan hyllyn reunalla roikkuu pitsineen jahka saan niille paremman paikan järkättyä.
















Koristeeksi laittelin isopäisiä nuppineuloja, hiuspinnejä ja yks nappikorviskin löysi uuden paikan. Isommat ja pitemmät pitsit ovat nyt tuossa koristeena ukkini vanhassa puisessa sikarilaatikossa. Tulin niin iloiseksi näistä puolista, oonko vähä höppänä?!

Alla muutama kirppislöytö useammalta reissulta.
















Kirjat löysin lomallani Ylä-Savossa, pitsin, kirjotun liinan ja Arabian kastikekannun Lempäälän Klaffi ja Piironki-kirppikseltä.
















Pirteitä tilkkutöitä-kirja on Uusi Ompelu- ja Käsityökerhon kirjasarjasta vuodelta 1981,  Aino Hausmannnin neulemalleja vuodelta 1946 ja Nimikoimiskirja2. Laitoin tuon nimikoimiskirjan takakannen näkyviin kun etukantta ei enää ollut, vuosilukua en löytänyt. Ohjeet on laatinut Elsie Svennås  Konstfackskolanin ja Högre Handarbetsseminariumin (huh) opettaja ja suomeksi kääntänyt käsityönopettaja Irene Paltia. Arabian kannussa on piippuleima pohjassa ja sarjan nimeä en tiedä, ihastuin niin tuohon kukkakuvioon ja varsinkin sen väriin.

Kiitokset kommenteista mattopostaukseen (toinen kukkakin valmis, yx puuttuu) ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!!! Häät menivät mukavasti ja matkakin vaikka olikin kuumaa. Tulevana viikonloppuna lähden mieheni kanssa kalareissuun, tulee varmaan romanttista ;)....laittelen sitten kuvia. Hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua teille!!  =)  <3

perjantai 13. elokuuta 2010

Maton tekele ja häälahja

Ajattelin ensin etten loppuviikosta päivitäkkään blogia, kun ei ole mitään valmista esitellä. Mutta onhan tässä yksi valmis matonpalanen ;)
















Tätä oon tässä iltaisin pikkuhiljaa virkannu, on vähä matalapainetta tuolla käsityörintamalla.
Halusin kokeilla onnistuisiko ihan pitsiliinan ohjeella virkata trikoosta matto.
















Ylläolevasta lehdestä löysin tuon paloista kootun liinan ohjeen. Trikoota virkkasin 8:n koukulla ja yhden palasen kooksi tuli halkasijaltaan 76cm ja kudetta meni 1,1kg /pala. Meinasin tehdä niitä kolme ja liittää ne yhteen, siis matoksi ;) (oliskin julmettu pöytäliina).
Ensimmäisen palan tein ihan ohjeen mukaan mutta meinasin tuossa toisessa vähentää ainakin noiden sakaroiden välissä olevien ketjusilmukoiden määrää. Aloituksenkin tein erilailla ettei ihan niin isoa reikää tullu keskelle kuin ekassa palassa.
Aika reikänenhän se on ja näkee varmaan sitten vasta käytössä alkaako siihen porukat kompuroida. Onneksi trikoo on helppo purkaa .....
Tulis varmaan aika nopeastikin valmista kun jaksas/viittis tehdä, palasessa on vain 10 kerrosta. Laittelen tästä sitten ihan valmiina kuvaa....

Edesmenneen siskoni poika vannoi tänään vihkivalat maistraatissa ja huomenna sitten juhlitaan häitä lähipiirin kanssa Ylä-Savossa. Aamulla onkin aikainen herätys kun matkaakin kertyy 400km ja rapiat päälle.
Minun niin piti ristipistoilla hääparin nimikirjaimet pieniin tauluihin mutten vaan saanut aikaiseksi. Hääpari kyllä kielsi lahjojen tuonnin mutta olin tottelematon täti ja kävin silti shoppailemassa. Ristipistotaulut ajattelin tehdä vaikka joululahjaksi.
















Täytyyhän sitä jotain pientä viedä ja tässä paketissa on ihan käyttötavaraa. Söpöt pesusienet, nappisaippua ja rakkausnamuja. Ostin nämä Mummola-nimisestä kaupasta Ideaparkista. Siinä on sitten ihana kauppa, olen aika monta lahjaa sieltä hakenut, viimeksi hain eräälle pienokaiselle nallen johon "kaupantäti"
tekstasi lapsen nimen.
Kuvasta tuli hieman hailu, klikkaa isommaksi niin näkyy selvemmin. Kiva teksti tuossa nappikortissa: Nappi juttu! He saivat toisensa! Onnea!

Kiitokset huivikommenteista!! Aurinkoista viikonloppua toivotan teille! Tähän lopuksi pari rakkausrunoa by Merja Toppi, näin hääviikonlopun kunniaksi:

Olokee hilijoo!
Sssshh!

Nyt se on tiällä.

Rakkaas.

Merja Toppi


Minnoon ihan päessään.

Veren rakkaaspitosuus on
aenakkii 8 ja puol romillee.

Merja Toppi

maanantai 9. elokuuta 2010

Revontulihuivi

Monessa blogissa on tullut vastaan kauniita revontulihuiveja, joita olen kovin ihastellut. En ole koskaan neulonut juuri muuta kuin lapasia ja sukkia ja muita pienempiä töitä, koska isommat ja haastavammat neulomukset yleensä enemmän tai vähemmän epäonnistuu. Mutta nyt päätin yrittää. Ohjeen löysin täältä, kiitos vaan kovasti Annelle! Annen Blogissa voi käydä ihastelemassa monia ihania huiveja.
















Tässä huivi juuri pääteltynä ennen kastelua ja pingotusta. Ohje oli minusta selkeä (tiedä sitten osasinko käytännössä toteuttaa oikein, rei'istä tuli aika isoja?) ja tätä huivia oli mukava neuloa. Lankamaailma Nordiassa törmäsin tähän HjerteGarnin Kunstgarn-lankaan (Viron Villaa heillä ei ollut) ja ihastuin tähän väriin (03). Langan nähdessäni päätin että tuosta kokeilen ekaa revontulihuiviani. Huivi painaa 143 g ja puikkoina oli 5,5:n pyöröpuikot (80cm). Joissakin blogeissa olen törmännyt sanaan pitsiaddit, ymmärsin kyllä että on kyse puikoista mutta haluaisinkin tietää että poikkeaako ne kuinka tavallisista puikoista?
















Jätimme talon rakennusaikana ison kiven paikoilleen talon viereen. Kiven päällä kasvaa jäkälää ja ajattelin että tuossahan on hyvä kuvata niinpä kapusin kivelle kameran ja huivin kanssa heilumaan. Naapurikin ajoi juuri silloin autolla ohi ja ajatteli varmaan että mitähän se Irma taas sekoilee. Tässä siis huivi pingotuksen jäljiltä.
















Pitihän sitä minunkin kokeilla että lähtisinkö lentoon mutta visusti pysy jalat maassa.
Tuo huivin malli on sitten kaunis ( ei voi kuin ihailla mallin luojan taitoja!!) ja ajattelinkin tekeekö tuo lanka sille oikeutta kun siinä väri vaihtuu niin tiuhaan, eikä niin "sulavastikkaan välillä. Tykkään itse kuitenkin kovasti ja tiedän, että ystäväni sanoisi, että se on ihan minun värinen ;)
Takana näkyy se iso kivi ja se on tuossa alakuvassakin vähän eri suunnasta kuvattuna.
















Mitä olisin tehnyt toisin?
-Käyttänyt ehkä astetta pienempiä puikkoja, nyt on ehkä aavistuksen harvaa tuo jälki, tuppaan unohtamaan että olen "löysä" neuloja.
-Päätellyt löysemmin, päättelin liian tiukasti, kumma ettei sinne se löysyys tule!
Innostuin kovasti tästä mallista ja haluaisin kokeilla sitä siitä Viron Villasta. Saakohan sitä Suomesta mistään vai pitäskö lähteä Tallinnaan?

Hieman on laiskottanut muuten tuolla käsityörintamalla. Liekkö loman jälkeistä jetläkkiä tai pöönauttia ;) On se varmaan tuo hellekin vaikuttanut osaltaan. Tänään on ollutkin hieman raikkaampi ilma, tuli kyllä taas yksi äkillinen ukkospuuska mutta se oli onneksi äkkiä ohi.

Kiitokset kauniit vielä tähän loppuun edellisten postausten kommenteista ja vierailuista, on niin mukavaa kun käytte ilahduttamassa niillä! Kukka Sinulle, ole hyvä ja oikein hyvää viikon jatkoa!!

                            

                                            Terveisin


                                                                                                                              

  

perjantai 6. elokuuta 2010

Aurinkoisia kukkia ja illan "hämyisiä" hetkiä


Sain kuin sainkin ensimmäiset itse idättämäni auringonkukat kukkimisasteelle. Pieninä taimina niiden varret oli ihan mutkalla ja vielä silloinkin kun istutin ne maahan. Laitoin niille tukikeppejä joihin nojailla ja kyllä ne varret siitä kasvun myötä sitten oikeni :) Pörriäinenkin halusi kuvaan mukaan ;)
















Näitä auringonkukkia mulla kasvaa kasvimaan laidalla tusinan verran ja kahta eri lajia, toinen laji ei vielä kuki. Jotain ihmeellistä meidän kasvimaan mullassa on, kun kaikki mitä siihen on istutettu kasvaa tosi epätasaisesti. Lannoitettiinkin sitä, olisko ollut sitten epätasainen lannoitus syynä, tiedä häntä. Uutta on meille tämä kasvimaan kanssa touhuilu.
Näistäkin huomaa kasvueron , sama on porkkanoilla, tillillä ja salaatilla. Mutta pääasia että jotain kasvaa syötäväksi ja silmäniloksi asti. Perunat on kuitenkin hyvin kasvanu.
















Lampea kävin katsastamassa josko sais kivan kuvan. Sammakkohan se loikkas rannalta veteen, näättekö sen tuossa kiven vieressä :)

Ilta kun alkoi hämärtymään teki mieli laitella kynttilöitä ulos lyhtyihin. Täytyy vaan sammutella yöksi pois varmuuden vuoksi.

Tässä muutamia hämyisiä tai oikeastaan IHAN tärähtäneitä  kuvia. En kyllä osannu nyt käyttää kameraa ollenkaan näin hämärällä. Vääntelin ja kääntelin nuppeja ja otin 50 kuvaa ja tässä pari kuvaa jotka just ja just viittii laittaa. Anteeksi kovasti kuvien laatu, ihanhan nuo silmiin sattuu :(
















Enkeli siellä lyhdyn valossa pilkottaa....

















Terassilla on mukava istuskella näin lämpimänä kesäiltana kynttilöiden valossa. Täytyy nyt vaan lähteä sammuttelemaan niitä.

Toivottavasti en saanut teille kyyneleitä silmiin näillä mestariotoksilla, mulla ainakin meinaa vähän vuotaa vai johtuuko jo väsymyksestä ;)

Mukavaa viikonloppua teille kaikille!:)

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Rakkaita muistoja

Kolusinpa päivällä ullakolle viemään tavaraa säilöön. Siellä osui silmiini laatikko johon olin laittanut lastemme pieniä vauvavaatteita ja muutakin mielestäni säilyttämisen arvoista. Voi että, hiiret oli päässy tekemään kolttosiaan joten keräsin likaantuneet vaatteet ja toin pestäväksi. Eivät onneksi olleet pureskelleet vaan olivat muuten jättäneet pieniä jälkiä itsestään. Tässä muutama kuva aarteista mitä laatikosta löysin....


Nämä olen neulonut esikoisellemme v. -87, neuloin neutraalit värit kun en tiennyt aivan varmasti kumpiko sieltä tulla tupsahtaa. Sinisen myssyn neuloin pari vuotta myöhemmin pojallemme. Minulla oli neuvolassa tuolloin -87 hoitajana vanhempaa sukupolvea oleva kätilö, joka kuunteli vauvan sydänääniä sellaisella torvella. Hän sanoi että tytön äänet kuuluu ja itsellänikin oli sellainen tunne , että tyttö tulee ja niin tulikin :)
















Nämä on neulottu puuvillalangoilla. Ankkapaita on myös sieltä -80-luvun lopulta ja tuon valkoisen neuloin nuorimmaiselle -93 . Halusin hänet siihen pukea kun päästiin synnytyslaitokselta kotiin. Kattokaa nyt noita nappejakin, niisk....
















Muumit olivat  meidän kaikkien lapsien suosikki-ohjelma, kaikki ohjelmat piti tallentaa VHS-videonauhoille joita nuorimmainenkin sitten pienenä katseli. Muumeja katsomme vieläkin välillä yhdessä vanhoilta nauhoilta. Niiskuneiti-paidan olen muistaakseni neulonut nuorimmaiselle ja tuon virkatun paidan olen tehnyt vanhemmalle tytölle, nämä ovat 2-3-vuotiaan kokoa.

Tässä vauvan peittoja...
















pojalle ja tytölle, nämä ovat appeni siskon tekemiä. Vaaleanpunainen on virkattu ja tuon sinisen tekotapaa en tiedä, en ole nähnyt tuota tekniikkaa muualla....


kaksinkertaisen muumikankaan päälle kiinnitin virkkaamani sydämet. Tämä oli nuorimmaisen kesäpeittona. Toinen onkin neulottu neulekoneella ns. kangasneuleena, toinen puoli on sileää ja toisella puolelle menee , voisko sanoa, kude. "Unilampaat" virkkasin ja kiinnitin peiton päälle. Tämä peitto on ollut kaikilla kolmella lapsellamme vauvoina lämmikkeenä.
Minulta tosiaankin löytyy neulekone (nyt on paketissa varastossa), jolla jopa ansaitsin palkkani erään Sirkka Könösen palveluksessa nuorena plikkana -80-luvun alussa, vähän aikaa sitä kesti kun pääsin sitten kouluun  mutta siitä hommasta joskus toiste tarkemmin.

Lisää varmaan näitä itsetehtyjä vaatteita ym. löytyy mutta tulihan tässäkin jo varmaan tarpeeksi yhteen postaukseen. Joskus toiste laitan lisää, ehkä sitten kun en ole saanut mitään uutta oikein aikaiseksi käsityörintamalla ;)

Tässä vielä lopuksi kuva jossa on esikoisen "soittorasia", joka vieläkin toimii ja soittaa tuttua tuutulaulua (jonka nimeä en nyt saa päähäni mutta sanat menee jotensakin näin:  levon hetki nyt lyö jo joutuvi yö...)...
















sitten tuo pieni pussukka on saatu miehen pikkusiskolta kun menimme kihloihin, pussukasta löytyi tuo kortti enkä taaskaan muista mitä siinä muuta on ollut, voi kamala kun toi muisti pätkii noin pahasti!!
Lopuksi aivan ihana kortti, varmaankin esikoisen tekemä, hän oli silloin melkein kuusi-vuotias kun meidän nuorimmainen syntyi. Lasten kanssa tätä tässä illalla tutkittiin ja naurettiin kyyneleet silmissä. Klikkaa kuvaa isommaksi jos et saa tekstistä selvää.
Niin se aika rientää mutta on ihanaa kun on jäänyt jotain talteen lasten vauva-ajaltakin. Ne pienetkin tavarat tuovat mieleen sellaisia muistoja jotka ovat jo hieman unohtuneet, on se niin hektistä aikaa kun lapset on kaikki pieniä.

Näissä muistotunnelmissa toivotan teille mukavaa viikkoa!!

Tiskirättikukkia

Vai kukkatiskirättejä...miten päin vaan ;)
















On nämä tiskirättejä. Lomareissullani mummolaan neuloin junamatkalla tuon vaaleamman Novitan bambulangasta ja toinen on neulottu Adriafil fusione-puuvillalangasta.
















Molemmat on neulottu 3,5 puikoilla. Ohjeen sain Tintin luomukset-blogista, kiitos vaan kovasti Tintin!!
Bambu-tiskirättiin käytin jämiä mitä edellisistä tiskiräteistä jäi eikä ne vieläkään mennyt kaikki ja tuo toinen lanka oli valmiiksi kirjavaa. Tuo puuvillalanka oli hieman paperimaisen koppuraista mutta varmaankin pehmiää kun pesee. Virkkasin ripustuslenkit, eihän niitä mielestäni voi kupeissa pitää, varsinkaan märkinä. Paitti jos vaan koristeina pitää....

Valokuvaajalla on näköjään taas ollut homma hakusessa kun sisällä pimeässä piti kuvata, on ihme varjoja ja salaman loistetta ;)

Kiitokset kommentoijille ed. postaukseen ja tietysti muillekin vierailijoille!! Oikein kaunista tulevaa viikkoa ja elokuun alkua teille!